ira lange ilona rauhala blogi

Pelko on ovi uuteen

Ilona Rauhala

Meillä kaikilla on pelkoja. Muutokset pelottaa, luopuminen, kasvaminen, kohtaaminen, yksin jääminen, esiintyminen, yrittäminen, lasten kasvaminen, vanheneminen tai se, että kilpailijat ovat parempia kuin me.

Ihmisen yksi peruspelko on hylätyksi tulemisen pelko ja pelko siitä, etten tule hyväksytyksi. Päällepäin saattaa näyttää, että vauhti on päällä ja tekemisen meininki on kova. Silti sisäinen kokemus voi olla jotain aivan muuta.

Pelkomme ovat erilaisia ja tulevat esiin yksilöllisissä tilanteissa. Peloissa on aina samalla mieletön mahdollisuus kasvaa. Keskustelin peloista ja niiden läpi menemisestä johtamisen ja ryhmien valmentamiseen erikoistuneen työelämäkehittäjän Ira Langen kanssa. Ira on kirjoittanut yhdessä Kati Järvisen kanssa kirjan Pelko pois – kohti rohkeaa johtamista, Alma, 2019, joka käsittelee pelkoa erityisesti johtajuuden näkökulmasta. Johtajan pelosta voi pahimmillaan syntyä tiimiin ja koko organisaatioon pelkoa.

Kirjassa ja keskustelussamme Ira kertoo koskettavan omakohtaisen esimerkin näkyväksi tulemisen pelosta. Vaikka Ira valmentajana ja puhujana on aina esiintynyt paljon, pelosta puhuminen sai hänessä aikoinaan aikaan voimakkaita reaktioita niin mielessä kuin kehossa – polvet kirjaimellisesti tutisivat.

Näkyväksi tulemisen pelko on kollektiivista

Näkyväksi tuleminen on pelottavaa, siksi moni sitä välttelee. On helppo suojautua ammattimaisella puheella ja jargonilla pysytellä kuoren sisällä, ettei syvempi minä tule nähdyksi. Kauhistuttaa ajatella, mitä tapahtuisi jos toinen ihminen oikeasti näkisi minut ja haurauteni? Mitä tapahtuisi jos menisinkin välttelyn sijaan kohti?

Ihmisen perustarpeisiin kuuluu tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi. Samalla on inhimillistä pelätä näkyväksi tulemista. Tämä on yleistä myös asiantuntijoiden ja johtajien keskuudessa – moni kokee halua saada arvostusta ja olla alan arvostettu asiantuntija, mutta samaan aikaan pelätään tuoda osaamista esille siten, että se olisi ymmärrettävää muillekin. Tähän saattaa liittyä myös häpeää, jonka työskentelystä puhuin aiemmassa podcast-jaksossa Marjo Timorian kanssa.

Näkyväksi tuleminen on antautumista. Antaudumme tilanteelle tietämättä tarkalleen, mitä tulee tapahtumaan. Antautuminen vaatii ympäristöltä psykologista turvallisuutta ja vastaanottavaisuutta. Onkin normaalia ja tarpeellistakin, että meille on kehittynyt erilaisia suojarakenteita ja varautuneisuutta, ettemme lähde jokaiseen tilanteeseen takki liian auki.

Miten käsitellä näkyväksi tulemisen pelkoa?

Syvä näkyväksi tuleminen on parhaimmillaan transformatiivinen kokemus, jonka voi kokea tullessaan nähdyksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kun on. Kokemuksen saavuttamiseksi saattaa joutua näkemään vaivaa.

Pelon käsittely on hyvä aloittaa pysähtymisestä: olla läsnä itsensä kanssa ja hyväksyä itsensä erilaisena erilaisissa tilanteissa. Itsensä kokeminen, katsominen ja erityisesti kuunteleminen saattaa hektisessä arjessa jäädä liian vähälle ja siihen on hyvä kiinnittää tietoisesti huomiota.

Pelko pois -kirjassa Lange ja Järvinen esittelevät viisi ydintaitoa pelon käsittelyyn:

  1. Ihmisenä kasvu
  2. Itsereflektointi ja tietoisuus
  3. Kohti meneminen ja avautuminen
  4. Epävarmuudessa lepääminen ja läsnäolo
  5. Luottamukseen perustuva toiminta ja läpimeno.

Joskus on tärkeä mennä kohti sitä, mikä tuntuu kipeältä. Ira kertoo, että hän on kokenut tärkeäksi arkistesti sanottuna kissan nostamisen pöydälle. Kun joku asia hiertää, avoimesti puhuminen on molemmille osapuolille mahdollisuus kasvaa. Siinä on ovi johonkin uuteen. Pelon läpimenosta voi syntyä yhteistä kasvua ja luottamusta aivan uudella tasolla. Läpimenoa voi tapahtua vain menemällä kohti vaikeitakin asioita.

Ei ole sellaista läpimurtoa, joka ei olisi myös pelottava ja kipeä.

On inhimillistä etsiä turvaa ja lohtua tilanteissa, jotka ovat epämukavia. Epämukavuus ja kivuliaat tunteet liittyvät pelon kohtaamiseen ja käsittelyyn. Yksi suuri ja yleinen pelko liittyy muutokseen ja kasvuun, ja keksimmekin mitä innovatiivisempia tekosyitä olla kasvattamatta omia siipiämme. Kasvuun ja suuriin läpimurtoihin liittyy aina muutosta, joka tarkoittaa luopumista jostain vanhasta ja turvallisesta – tämä voi olla kivuliasta ja pelottavaa, vaikka muutos toisi tullessaan paljon hyvää.

Hyväksy itsesi ja muut lempeästi

On hyvä miettiä, miten itse edesautan turvallisen ja kehittävän vuorovaikutussuhteen syntyä ja näin autan toista pääsemään omien pelkojensa yli. On tärkeä kohdata ihmiset ennakkoluulottomasti ja jättää omat määritelmät taakse. Ajattele ihmisistä lähtökohtaisesti hyvää ja lähde tilanteeseen tutkivalla otteella. Rohkaise itseäsi ja toista siihen, että tunteet saavat näkyä ja ne voidaan hyväksyä. Ira on inspiroiva esimerkki siitä, kuinka omista peloista voi puhua ja niihin voi suhtautua myötätuntoisesti ja lempeästi

Kuuntele ja / tai katsele Ira Langen kanssa käymäni keskustelu alta. Voit kuunnella keskustelun myös podcastina SpotifystaiTunesistaSoundCloudista ja YouTubesta