Monikulttuurisuus tekee työelämästä rikkaan
Elämme mielenkiintoisessa työmarkkinatilanteessa. Muualta tulevien ihmisten määrä maassamme kasvaa. Kehitys näkyy työelämässä monilla toimialoilla sekä henkilöstössä, että asiakaskunnassa. Vaikka viimeisiä vuosia on leimannut lukuisat irtisanomiset, kilpailu osaavista ja motivoituneista työntekijöistä kiristyy huonosta työllisyystilanteesta huolimatta.
Monikulttuurinen työyhteisö ja asiakaskunta asettavat uudenlaisia haasteita johtamiselle. Totuttujen johtamismallien rinnalle tarvitaan uudenlaisia johtamistapoja ja uudenlaista kulttuuria. Monikulttuurinen työyhteisö haastaa asettamaan ihmiset edelle ja vaatii siksi valmentavaa ja ihmiskeskeistä johtamisotetta entistä enemmän.
Eri kulttuureista tulevat ihmiset tuovat työyhteisön dynamiikkaan ja asiakassuhteisiin uudenlaisia näkemyksiä, toimintatapoja ja tarpeita. Henkilöstön ja asiakaskunnan muutos tulee huomioida ja esimiehen tehtävä on antaa työntekijöille riittävät eväät työskennellä monikulttuurisessa työyhteisössä sekä kohdata monikulttuurisia asiakkaita. Muuttunut työyhteisö ja asiakaskunta on siis haaste esimiehen muutosjohtamistaidoille. Käytännössä moni kuitenkin tuntee tämän asian äärellä avuttomuutta ja osaamattomuutta.
Monikulttuurinen johtaminen edellyttää aina aktiivisia toimenpiteitä johtajuuden kehittämisessä. Aktiivisuus tarkoittaa sitä, että
- olemme valmiita tunnistamaan työntekijöiden erilaisuuden ja erityistarpeet.
- olemme valmiit muuttamaan organisaation toimintatapoja ja tarkastelemaan niitä kriittisesti.
- kehitämme joustavuutta ja ennakkoluulottomuutta itsessämme.
- kehitämme kulttuurista herkkyyttä ja pelisilmää.
- Kehitämme avointa mielentilaa, sillä huumori on yksi tärkein ominaisuus monikulttuurisen työyhteisön esimiehelle.
- vaikeuksien sijasta keskitytään mahdollisuuksiin.
Monikulttuurisissa työyhteisöissä työntekijöiden osaamista ei tulisi mitata yhteismitallisella asteikolla tai arvottaa pelkästään koulutuksen perusteella. Monikulttuurisessa työyhteisössä on tärkeätä huomioida jokaisen erityisyys, kuten yksilölliset kokemukset ja kielitaito. Yksilöllisiä ominaisuuksia tärkeämpää on arvioida, miten työntekijät täydentävät osaamisellaan yhteisön osaamista ja toimivat yhteisen tavoitteen eteen.
Monikulttuurisuuden johtamisessa täytyy auttaa ihmisiä tulemaan tutulta ja turvalliselta mukavuusalueeltaan ulos ja kannustaa työntekijöitä ottamaan riskejä ja näkemään tilanteen tuomat mahdollisuudet. Työyhteisö on joukkue, jossa valmentajan tehtävänä on rakentaa mahdollisimman hyvä tiimi, jossa jokaisella pelaajalla on oma tehtävänsä ja paikkansa.
’Maassa maan tavalla’ –ajattelua ei välttämättä tässä kohtaa nyt ole se kaikkein viisain ajattelustrategia. Siirrymme hurjaa vauhtia kohti globaalimpaa työelämää ja maailmaa. Kun haluamme onnistua ja pelata tärkeää pelipaikkaa pienentyvässä maailmassa, onnistuminen monikulttuurisuuden johtamisessa on välttämättömyys, ei mikään kiva pikku lisä, jos sille sattuisi jäämään aikaa ja energiaa.